Resilienssiä rakennetaan yhdessä - myös elintarvikealalla

DIVA-hanke osallistui perjantaina 10.2.2023 Tulevaisuudentutkimuksen Seuran tilaisuuteen Top Ten Futures XIII -seminaari: Syvän epävarmuuden aika – Miten siinä pärjäämme? Seminaarin ohjelma oli todella kiinnostava ja tarjosi monenlaisia näkökulmia siihen, miten pärjäämme syvän epävarmuuden aikakaudella.

Professori emerita ja Jokioisten Elonkierron ystävät ry:n puheenjohtaja Sirpa Kurpan esitys "Kuinka varmistaa tulevaisuuden ruokaturva toimimalla resilientisti" osui hyvin hankkeen teemoihin ja sieltä esityksestä saatuja oppeja jaamme teillekin, elintarvikealan yrityksiin, eteenpäin tämän blogipostauksen muodossa.

Kymmenen tekijää, jotka luovat epävarmuutta ja hankaloittavat toimintaympäristön kehityksen ennakointia (Sirpa Kurppa)

FAO:n (Food and Agriculture Organization of the United Nations) ruokaturvan määritelmä rakentuu neljän pilarin varaan:

1. ruoan määrä (tuotanto) ja saatavuus (tarjonta)

2. ihmisten mahdollisuus hankkia ruokaa (ostokyky)

3. tarjonnan jatkuvuus (resilienssi)

4. ruoan hyödyntäminen - ruokaosaaminen/kulutusosaaminen/ruokakulttuuri

Esityksessä Sirpa Kurppa keskittyi ruokaturvan määritelmän resilienssi-osuuteen eli miten taataan ruoan tarjonnan jatkuvuus. Sirpa haastoi myös pohtimaan onko tulevaisuudessa suomalaisen ruoantuotannon vastuutavoite tuottaa ruokaa 15 miljoonalle ihmiselle?

10 tekijää, jotka luovat epävarmuutta ja hankaloittavat toimintaympäristön kehityksen ennakointia:

• Luonnonvara

Maankäytön tehostaminen määrittelee, miten ilmastonmuutos etenee, myös miten luontokato etenee, pakko pohtia kvalitatiivista maankäyttöä.

• Yritysparadigma

Materiaalinen polkuriippuvuus liittyy erityisesti raaka-aineisiin, mitkä muodostavat 90% meidän ruoasta - pitäisi olla orientaatio enemmän erilaisten tuotteiden kehittämiseksi, eikä jo olemassa oleviin ruokiin tyytymistä. Uusintaminen - ei olla materiaalipolkuriippuvuudessa, tarvitaan erityisesti innovaatioita ja uudenlaista (out of the box) - ajattelua.

• Materiaalit

Materiaaliset investoinnit - vihreän vallankumouksen ja EU:n yhteismarkkinoille siirtymisen ulkoispanosriippuvuus, investoinnin ns. Tanskan malli, teknologinen polkuriippuvuus - isot tilat, hurjat teknologiat, tehokkuusajattelu. Täytyy päästä eroon teknologisesta riippuvuudesta ja siirtää katse investoinneissa moninaisiin ekosysteemipalveluihin.

• Osaamiset

Henkiset osaamisinvestoinnit - työvoiman osaamisen liittyvä polkuriippuvuus - investoinnit osaamiseen ja sosiaalisen kestävyyteen, soft infrastructure, työpanoksen arvon korostaminen

• Sijoittuminen

Läheisyysperiaatteen (proximity) tulkinta - tukeeko läheisyysperiaate yksittäisten tuotannon vaiheiden keskittämistä - turvepellot, Lounais-Suomen savikot, kana-, sika- ja sokerijuurikas - monokulttuuriset keskittymät - rakenteellinen polkuriippuvuus; läheisyysperiaatteen olisi syytä tukea ruokajärjestelmätason/arvoketjun kokonaisuutta ja kumppanuuksien muodostumista.

• Logistiikka

Halvat kuljetukset globalisaation ajurina; uutta kriittistä resurssivajetta, täytyy irroittautua fossiilisesta energiasta; sähköistetty logistiikka ratkaisuna - tuleeko mineraaleista minimitekijä? Globaali ruokajärjestelmä pitäisi muuttaa aluejärjestelmäksi.

• Rakenne

Ruokajärjestelmän rakenne - globaali, logistiikkariippuvainen, torjunta- ja proaktiivisten lääkeaineiden käytöstä riippuvainen; uhkana ruokaerämaa - slummiutuminen - ravinnollinen/terveydellinen syrjäytyminen.

• Riskienhallinta

Riskienhallinnan fokus - polkuriippuvuuksiin nojaavan riskihallinnan pettäminen

• Vastuullisuus

Yritysten ja yhteisöjen asenneorientaatio - kyseenalaistuuko vastuullisuuden painoarvo yrityksissä ja politiikassa, pääsemmekö proaktiivisuuteen?

Ruokaturvan tulevaisuusorientaatio tukee resilienttiä ruokajärjestelmää, joka voi perustua siirtymään jossa keskeisenä on:

• monipuolisen osaamisen kehittäminen

• osallisuuden tukeminen sekä oikeudenmukaisuus

• monipuolisen oman uuden teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen

• rohkea ruokajärjestelmää tukevan teknologian käyttöönotto

• yhteiskehittäminen

• kulttuurin uusintaminen

• vuorovaikutus elinympäristön mikrobiomin kanssa

• ylisukupolvinen vaikutusymmärrys

• ravitsemus-, terveys- ja hyvinvointitavoitteet

• ruokademokratia

Vaikka on monenlaisia esteitä ja haasteita ruokajärjestelmän resilienssin kehityksen tiellä, toivomme kuitenkin että yhteiskehittämisen ja sosiaalisen osallisuuten (siihen linkittyy myös jaettu vastuu) kautta voisimme pärjätä tulevaisuudessakin hyvin. Niin, että seuraavienkin sukupolvien ruokaturva on taattua.